Sometarinan vaarat

https://areena.yle.fi/audio/1-4141322 Nosto: Millaisia vaaroja piilee tosielämän tarinoissa? Kuuntele ohjelmasta alusta 35 minuuttia. Alla ohjelman keskeisiä asioita referoituna:

Somekertomuksissa on erilainen, yksinkertaisempi rakenne kuin kaunokirjallisissa kertomuksissa. Liikuttavissa sometarinoissa ei ole monimerkityksisyyttä eikä horjuntaa, ristiriitoja. Pääosassa on tietyn henkilön mullistava kokemus, jossa yksityiskohdat rakentavat tarinaa. 

Yksilökokemuksena kerrottu tarina luetaan, se jaetaan. Tarinaan suhtaudutaan kritiikittömästi, koska yksilökokemusta aletaan käsitellä faktana, tietona. Kerrottu ja jaettu tarina alkaakin edustaakin ilmiötä ja siitä tulee normatiivista faktaa.Tällaisiin kertomuksiin on helppo samaistua. Ne aiheuttavat reagointia: tunteet mukana, ihastelua, kauhistelua. Näillä keinolla media myös myy tarinoita. Kuitenkaan elämää ei voi pakottaa kääntymyskertomukseksi, jossa ongelmat ratkeavat ja jossa on aina opetus.

Kertomuksellisuutta hyödynnetään myös markkinoinnissa. Bränditarinat, yritystarinat, tuotetarinat eivät varsinaisesti kerrokaan tuotteen tarinaa vaan tarinan kuluttajan näkökulmasta.

---
Myös avustusjärjestöt ja hyväntekeväisyysjärjestöt hyödyntävät tarinoita. Lue esimerkiksi
Johannan tarina https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/johannan-tarina/

Audiovisuaalisen kerronnan tutkiminen

Voit joutua tutkimaan mainosvideon, näytelmän kohtauksen tai elokuvan kohtauksen kerronnan keinoja.
Tällainen teksti etenee otoksina ja kohtauksina. Otos on katkeamaton kuvausjakso. Kohtaus on yhteen ympäristöön sijoitettu tapahtumakokonaisuus (vrt. näytelmän kohtaus).
-Tutki, millaisista otoksista tai kohtauksista audiovisuaalinen teksti rakentuu: minkälaisessa miljöössä, milloin, mikä tarina, keitä henkilöinä? Mitä kertomuksellisuuden piirteitä?
-Tutki kuvakerronnan keinoja: leikkaukset, sommittelu, kuvakulmat, rajaukset, valaistus, värit, äänimaailma.
Katso elokuvakerronnan keinot täältä https://lukutaidot.blogspot.com/2019/01/videon-tutkiminen.html

Draaman tutkimisen osa-alueita

Draamateksti koostuu näytöksistä, kohtauksista, mahdollisesta prologista ja epilogista, dialogista, joka koostuu repliikeistä, ja ns. draaman kaaresta (esittely eli alkuasetelma, nouseva toiminta, huippukohta, laskeva toiminta, käännekohta, loppuratkaisu).
-Lisäksi draaman rakenteita ovat parenteesit, aikasuhteet ja aukot.

Jännite syntyy henkilöiden tavoitteista ja niiden esteistä. Henkilöiden sisäiset ja henkilöiden väliset ristiriidat luovat jännitettä. Tavoitteiden yhteentörmäykset, henkilöiden vastakohtaisuudet luovat jännitettä.

Dialogin tutkiminen Millaista dialogi on? Mikä, millainen puhetapa on tyypillistä kullekin henkilölle? Onko käskyjä, kysymyksiä, toteamuksia? Miten henkilö puhuu muille? Miten hän reagoi muihin? Miten asenne tai sävy paljastuu? Millaisia kielen keinoja dialogi sisältää? Miten dialogi rakentaa jännitettä? Mitä dialogi paljastaa henkilöstä ja suhteista muihin?
Myös monologi on mahdollinen.

Henkilökuvaa voi eritellä parenteesien, dialogien, toiminnan ja nonverbaalisen viestinnän avulla (eleiden, ilmeiden, liikkumisen, ulkoasun, rekvisiitan). Kannattaa huomioida myös, miten aika, sen arvot, normit ja käytänteet näkyvät henkilössä. Onko henkilö päähenkilö, sivuhenkilö, taustahenkilö? Muuttuuko henkilö?

Jos on kyse videoidusta tai elokuvatusta näytelmästä, pitää huomioida myös audiovisuaaliset keinot.

Näytelmäkirjalijoita

Etsi tietoa: Juha Jokela, Heini Junkkaala, Otso Kautto, Leea Klemola, Ari-Pekka Lahti, Pasi Lampela, Sirkku Peltola, Laura Ruohonen, Pirkko Saisio, Juha Siltanen, Kristian Smeds, Saara Turunen


Tutustu Kansallisteatterin uuteen näytelmään Sapiens

https://kansallisteatteri.fi/esitys/sapiens/

https://kansallisteatteri.fi/esitys/sapiens/#video_gallery

https://areena.yle.fi/1-50243132 (haastateltavana ohjauksesta ja koreografiasta vastaavat Anni Klein ja Jarkko Partanen ja esityksen sovittanut käsikirjoittaja Minna Leino)

Kuuntele podcast-kolumni

Janne Saarikiven kolumni Brexit osoittaa, miten englannin kielen yksipuolinen käyttö on kansainvälinen valuvika


https://yle.fi/uutiset/3-10837275
ja sama podcastina
https://areena.yle.fi/1-50174203

Lukutaidon vastaus

1. Lue huolellisesti tehtävänanto ja avaa se: mitä käsketään tehdä. Tehtävä voi olla yksiosainen tai kaksiosainen, joten huomioi se. Lukutaidon tehtävän vastauksessa voit olettaa, että lukija tuntee pohjatekstit.
2. Ennen varsinaista vastauksen kirjoittamista, tee pohjustus:
-Lue annettu pohjateksti/ annetut pohjatekstit ja tee muistiinpanoja tehtävänannon määräyksen mukaisesti. Etene havainnoista päätelmiin.
-Ryhmittele jo tässä vaiheessa asiat tarkoituksenmukaisella tavalla ja käytä tarvittavia käsitteitä ja termejä.
-Poimi todentavia esimerkkejä/sitaatteja.

3. Kirjoita varsinainen vastaus tekemäsi pohjustuksen perusteella.
-Merkitse tehtävänannon numero.
-Vastausta ei tarvitse otsikoida, ellei tehtävänanto käske otsikoida.
-Aloita vastaus lyhyellä nimeämisellä aloituskappaleessa. Viittaa pohjatekstiin preesensissä. Kirjoita aloitukseen jo jokin keskeinen, tehtävänannon mukainen päätelmä. (Kiteytä vastauksesi  pääajatus) Käytä jo aloituksessa niitä käsitteitä, jotka on annettu  tehtävänannossa.
-Varsinaisissa käsittelykappaleissa ryhmittele asiat. Etene kussakin kappaleessa päätelmästä todentaviin esimerkkeihin. Käytä tarvittavia käsitteitä.
-Lopetus voi olla tiivis yhteenveto.
-Kirjoita selkeällä, tiiviillä asiatyylillä ja kokonaisilla lauseilla ja virkkeillä (ellei tehtävänannossa käsketä kirjoittaa luetteloa).
-Noudata annettua sanamäärää/merkkimäärää.
-Lue vastaus vielä kerran: noudatitko tehtävänantoa, ryhmittelitkö asiat, käytitkö tarvittavia käsitteitä, todensitko päätelmäsi, onko kieli hyvää asiatyyliä, onko merkkimäärä sopiva?

Luetelmatehtävään on omat ohjeensa!

(YTL:n antamat lukutaidon kokeen arviointiohjeet: " Lukutaidon kokeen arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot."

"Lukutaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tulkita, arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Kokeessa on kaksi osaa. Osa I keskittyy asia- ja mediatekstien, osa II kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Näin kaunokirjallisuuden ja muiden fiktiivisten tekstien lukemisen asema kokeessa vahvistuu, kun kokelaiden on aina valittava myös siihen liittyvä tehtävä."
"Lukutaidon kokeen arviointikohteet ovat kokonaiskuva lukutaidosta, vastauksen sisältöainekset ja vastauksen esitystapa. Lukutaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöaineksia koskevaa kriteeriä täydentävät kulloinkin erikseen laadittavat koekohtaiset sisältökuvaukset. Arvioinnissa otetaan huomioon myös vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvioitaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden. Esitystavan arvioinnissa otetaan huomioon vastauksen ymmärrettävyys, selkeys ja loogisuus. Sen sijaan kieliasun moitteettomuutta tai oikeakielisyysnormien noudattamista ei ole erikseen mainittu esitystapaa koskevassa kriteerissä, koska ne eivät ole yhteydessä lukutaidon tasoon.")

Nykyrunon lajeja ja piirteitä

Lue linkistä nykyrunon lajeja
https://www.tulijasavu.net/2010/03/2000-luvun-runous/

https://nokturno.fi/  katso yläpalkista osio "runoilijat" ja siitä esimerkiksi
Tytti Heikkinen
Ville Hytönen https://youtu.be/gZvOwCtykUw
Henriikka Tavi
Olli Sinivaara https://nokturno.fi/poem/lumoavaa-liiketta
Saila Susiluoto https://youtu.be/jzDdQPcLTAI
Tuomas Timonen
Tuomo Heikkinen

Kriittinen nykykirjallisuus

Myös tämä teos sopii kurssille Maria Katajavuori: Kuoleman ja elämän kysymys
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/02/palkittu-kirjailija-dyykkaa-ja-matkustaa-kaksi-paivaa-norjaan-maailma-on