Tehtävävihkossa s. 52-53 oleva reportaasi Viimeinen ilta on myös linkissä
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/petri-kaveli-kotiin-katsomaan-elokuvaa-kun-murhaaja-iski-perhe-kertoo-ensi-kertaa-tesoman-uhrista-23597975
Jutun ratkaisun voit lukea tästä
https://yle.fi/uutiset/3-10141064
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005892138.html
maanantai 22. lokakuuta 2018
sunnuntai 21. lokakuuta 2018
Elokuvakerronnan keinot
Lue linkkien avulla, mitä ovat johdanto ja ekspositio; kerronta; lavastus; valaistus; kuvakoot; leikkaus; musiikki ja äänimaailma; henkilöhahmot; kerronnan käännekohdat ja huipentumat; loppu ja sulkeuma
http://elokuvapolku.kavi.fi/fi/elokuvapolku/ylapolku
Lue myös Koulukinon sivuilta elokuvan lukutaito, elokuvan ilme, elokuvan tarina jne.
http://www.koulukino.fi/index.php?id=2530
Lisää käsitteistöä
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus.jsp
Draaman kaari: esittely eli alkuasetelma, nouseva toiminta, huippukohta, laskeva toiminta, loppuratkaisu
ks. myös oppikirja 94-95 ja Koulukinon selitys
http://www.koulukino.fi/?id=1004
http://elokuvapolku.kavi.fi/fi/elokuvapolku/ylapolku
Lue myös Koulukinon sivuilta elokuvan lukutaito, elokuvan ilme, elokuvan tarina jne.
http://www.koulukino.fi/index.php?id=2530
Lisää käsitteistöä
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus.jsp
Draaman kaari: esittely eli alkuasetelma, nouseva toiminta, huippukohta, laskeva toiminta, loppuratkaisu
ks. myös oppikirja 94-95 ja Koulukinon selitys
http://www.koulukino.fi/?id=1004
perjantai 19. lokakuuta 2018
Vuorovaikutustaidot ja eettinen dialogi
Mitä ovat vuorovaikutustaidot? Lue linkistä
https://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/osallistujat/yksilo/vuorovaikutustaidot.html
Tutustu linkin kautta reilun somen sääntöihin
https://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/
https://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/osallistujat/yksilo/vuorovaikutustaidot.html
Tutustu linkin kautta reilun somen sääntöihin
https://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/
EETTINEN DIALOGI
Dialogi on ihmisten välistä keskustelua.
·
Etiikan kysymyksiä ovat Wikipedian mukaan seuraavat asiat: Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka muita
yksilöitä tulisi kohdella? Mitä tulisi sisällyttää eettisen pohdinnan piiriin?
·
Mikä tekee teosta oikean tai väärän? Mitä tarkoitamme, kun sanomme, että
meidän pitäisi tehdä jotakin tai että emme saisi tehdä jotakin?
·
Minkä periaatteen mukaan toimijan pitäisi valita, mitä tekoja hän tekee?
Mitä eettisiä sääntöjä hänen tulisi noudattaa? (https://fi.wikipedia.org/wiki/Etiikka)
EETTINEN DIALOGI tarkoittaa sellaista keskustelua ja
vuorovaikutusta, jossa eri tavoilla ajattelevilla keskustelijoilla on
tarkoituksena vaihtaa avoimesti ajatuksia ja löytää uusi, yhteinen näkökulma.
Keskustelijat eivät pyri muokkaamaan toistensa mielipiteitä eivätkä löytämään
kompromissia, vaan löytämään asiaan uuden näkökulman, joka tuo käsiteltävään
asiaan uuden merkityksen.
Dialogi
onnistuu, kun osapuolet osaavat kuunnella toisiaan eivätkä jumiudu vain omiin
käsityksiinsä. Tärkeintä on, että he ovat rehellisiä ja luottavat toisiinsa, hyväksyvät
erilaisia näkemyksiä ja antavat niille tilaa - osaavat näin kyseenalaistaa ennakkoluulojaan.
Dialogi ei
onnistu, jos argumentointi kohdistuu vastapuolena olevaan henkilöön eikä
asiaan, jos toinen osapuoli mitätöidään, jos toista osapuolta ei yritetäkään
ymmärtää. (Lähteenä Jukola 6)
Vihapuhe on eettisesti kestämätöntä ja rikkoo kaikkia hyvän vuorovaikutuksen
sääntöjä. Vihapuhe tarkoittaa vähemmistöihin kohdistuvaa vihaa ja
suvaitsemattomuutta ilmaisevaa tai niihin yllyttävää puhetta. Tällaisessa
vuorovaikutuksessa on tarkoituksena loukata kohteen ihmisarvoa ja jopa kumota
se.
”Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tuomioistuinkäytännön
ja Euroopan neuvoston määritelmän mukaan vihapuhe käsittää kaikki ilmaisun
muodot, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat
suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi,
ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai
vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen.”(
https://www.syrjinta.fi/vihapuhe)
perjantai 12. lokakuuta 2018
Näytelmäkirjailijoita
Viime aikojen ja tämän hetken merkittäviä suomalaisia näytelmäkirjailijoita:
Laura Gustafsson (katso http://lauragustafsson.fi/)
Juha Jokela (nk)
Heini Junkkaala (katso http://www.naytelmat.fi/a/heini-junkkaala)
Otso Kautto (nk)
Leea Klemola (nk)
Ari-Pekka Lahti (nk)
Pasi Lampela (nk)
Reko Lundán (katso https://fi.wikipedia.org/wiki/Reko_Lundán)
Mika Myllyaho (nk)
Sofi Oksanen (nk)
Sirkku Peltola (nk)
Laura Ruohonen (nk)
Pirkko Saisio (katso https://naytelmat.fi/a/pirkko-saisio)
Juha Siltanen (katso https://naytelmat.fi/a/juha-siltanen)
Kristian Smeds (nk)
Olli Tola (nk)
Saara Turunen (nk)
Salla Viikka (nk)
nk= näytelmäkulma
Käy Näytelmäkulman sivuilla ja tutustu siellä Ajankohtaista-osioon https://www.dramacorner.fi/fi/ajankohtaista
Etsi tietoa kirjailijoista ja heidän näytelmistään. Katso Näytelmäkulman sivuilta kirjailijan nimellä
https://www.dramacorner.fi/fi/naytelmat-ja-kirjailijat
Laura Gustafsson (katso http://lauragustafsson.fi/)
Juha Jokela (nk)
Heini Junkkaala (katso http://www.naytelmat.fi/a/heini-junkkaala)
Otso Kautto (nk)
Leea Klemola (nk)
Ari-Pekka Lahti (nk)
Pasi Lampela (nk)
Reko Lundán (katso https://fi.wikipedia.org/wiki/Reko_Lundán)
Mika Myllyaho (nk)
Sofi Oksanen (nk)
Sirkku Peltola (nk)
Laura Ruohonen (nk)
Pirkko Saisio (katso https://naytelmat.fi/a/pirkko-saisio)
Juha Siltanen (katso https://naytelmat.fi/a/juha-siltanen)
Kristian Smeds (nk)
Olli Tola (nk)
Saara Turunen (nk)
Salla Viikka (nk)
nk= näytelmäkulma
Käy Näytelmäkulman sivuilla ja tutustu siellä Ajankohtaista-osioon https://www.dramacorner.fi/fi/ajankohtaista
Etsi tietoa kirjailijoista ja heidän näytelmistään. Katso Näytelmäkulman sivuilta kirjailijan nimellä
https://www.dramacorner.fi/fi/naytelmat-ja-kirjailijat
tiistai 9. lokakuuta 2018
Nykyrunouden piirteitä
Tutustu linkin avulla nykyrunouden piirteisiin
http://www.tulijasavu.net/2010/03/2000-luvun-runous/
http://www.tulijasavu.net/2010/03/2000-luvun-runous/
Kertomuksellisuus
KERTOMUKSELLISUUS
Kertomus on
kuvitteellinen tai tosi tapahtumien sarja, josta syntyy kokonaisuus. Kokonaisuudessa
on alku keskikohta ja loppu. Kaunokirjallisessa kertomuksessa ja tarinassa tapahtumat
esitetään yleensä aikajärjestyksessä. Journalistisissa kertomuksellisissa jutuissakin kronologisesti etenevä kerronta on tyypillistä, mutta se voidaan myös rikkoa. Tarinallisissa jutuissa edellytetään, että tapahtumat pitävät paikkansa (esim. artikkeleissa, uutisissa, reportaaseissa ja henkilöjutuissa)
Juoni on tapahtumien kulku kertomuksessa ja esittää tapahtumat
niin, että niiden välillä on syys-seuraussuhde.
Kertomuksellisuutta on
myös muissa kuin kaunokirjallisissa teksteissä, esimerkiksi elokuvissa,
uutisissa, mediateksteissä.
Kertomuksellisuutta
käytetään teksteissä, koska kertomuksellisuus on ihmiselle luontainen tapa
hahmottaa maailmaa; kertomuksellisuus auttaa ymmärtämään tapahtumien kulkua;
kertomuksellisuuden tuoma jännite houkuttelee lukemaan koko tekstin; jännite syntyy voimista ja vastavoimista, joiden avulla tarinaan saadaan draaman kaari; kertomuksellisuus
tarjoaa elämyksiä; kertomuksellisuus lisää koskettavuutta, tuo tapahtumat
lähemmäksi lukijaa.
Kun joudut tutkimaan
jonkin tekstin kertomuksellisuutta, tarinallisuutta, käytä apukysymyksiä:
-Mistä tekstilajista tutkit kertomuksellisuutta?
-Mikä on kertomuksen (tai tutkittavana olevan tekstilajin) aihe?
-Mikä on tekstin tavoite?
-Mihin aikaan ja paikkaan tapahtumat on sijoitettu?
-Mitä henkilöhahmoja tekstin kertomuksessa on? Mitä rooleja
heillä on? (sankari, vastustaja, auttaja jne.) Mitä ovat voimat ja vastavoimat, ristiriidat?
-Miten teksti noudattaa kertomuksen rakennetta? Miten
etenee? Alku (johdanto tapahtumiin, tilanteen, henkilöiden esittely), keskikohta
(toiminnan keskittyminen, mahdollinen jännitettä luova ristiriita), huiput,
käänteet, loppu (miten tapahtumasarja, tilanne päättyy tai ratkeaa).
(Draaman kaaren mukaan eteneminen: esittely ei alkuasetelma,
nouseva toiminta, huippukohta, laskeva toiminta, loppuratkaisu)
-Missä järjestyksessä tapahtumat esitetään tekstin
kertomuksessa? (kronologisesti vai kronologiaa rikkoen, onko ennakointeja, takaumia, jääkö aukkoja?)
-Mitä kertomukselle tyypillisiä kerrontamuotoja on käytetty
(nopeasti etenevä kerronta, kuvailu, dialogit, kohtaukset, clifthangerit)
-Mitä kertomuksellisuudella saavutetaan kyseisessä
tekstissä?
(Lähteinä Särmä 6 tehtävävihko ja Jukola 6 tehtävävihko)
Huom! somekertomuksissa on erilainen, yksinkertaisempi rakenne kuin kaunokirjallisissa kertomuksissa. Liikuttavissa sometarinoissa ei ole monimerkityksisyyttä eikä horjuntaa, ristiriitoja. Pääosassa on tietyn henkilön mullistava kokemus, jossa yksityiskohdat rakentavat tarinaa.
Huom! somekertomuksissa on erilainen, yksinkertaisempi rakenne kuin kaunokirjallisissa kertomuksissa. Liikuttavissa sometarinoissa ei ole monimerkityksisyyttä eikä horjuntaa, ristiriitoja. Pääosassa on tietyn henkilön mullistava kokemus, jossa yksityiskohdat rakentavat tarinaa.
Yksilökokemuksena kerrottu tarina luetaan, se jaetaan. Tarinaan suhtaudutaan kritiikittömästi, koska yksilökokemusta aletaan käsitellä faktana, tietona. Kerrottu ja jaettu tarina alkaakin edustaakin ilmiötä ja siitä tulee normatiivista faktaa.Tällaisiin kertomuksiin on helppo samaistua. Ne aiheuttavat reagointia: tunteet mukana, ihastelua, kauhistelua. Näillä keinolla media myös myy tarinoita. Kuitenkaan elämää ei voi pakottaa kääntymyskertomukseksi, jossa ongelmat ratkeavat ja jossa on aina opetus.
Kertomuksellisuutta hyödynnetään myös markkinoinnissa. Bränditarinat, yritystarinat, tuotetarinat eivät varsinaisesti kerrokaan tuotteen tarinaa vaan tarinan kuluttajan näkökulmasta.
(lähteenä https://areena.yle.fi/audio/1-4141322 Nosto: Millaisia vaaroja piilee tosielämän tarinoissa?)
maanantai 8. lokakuuta 2018
Proosan kerronnan keinoja
KERRONNAN KEINOJA
-kertoja(t) (teoksen ääni, eri asia kuin kirjailija; minä-kertoja; hän-kertoja; kaikkitietävä kertoja; osittain kaikkitietävä kertoja; objektiivinen kertoja =puolueeton, häivytetty kertoja, ulkopuolinen kertoja, ei useinkaan näe ajatuksia; kommentoiva kertoja=subjektiivinen kertoja=dramatisoituva, kertomuksen osaksi tuleva kertoja kertoja; epäluotettava kertoja)
-kertojan suhde itseensä kertojana, lukijaan
-näkökulma(t)(kenen näkökulmasta kerrotaan, voi vaihdella)
-aikasuhteet (historiallinen tapahtuma-aika, kesto, psykologinen, elämyksellinen aika, takaumat, ennakoinnit, hyppäykset, aukot ajassa)
-miljöö(t) (millaiseen miljööseen tapahtumat sijoittuvat)
-motiivit (toistuva elementti, johon lukija kiinnittää huomiot: esinemotiivi, johtomotiivi=toistuva asia, henkilömotiivi=tietty ihmistyyppi tai –luonne, tilannemotiivi= tietty, merkittävä tilanne toistuu)
-aukot (tapahtumissa, ajassa)
-intertekstuaaliset viittaukset
-symbolit, kielikuvat
-kerrontamuodot (suora kerronta, jossa kertoja selostaa tapahtumia; epäsuora kerronta tai ns. eläytymisesitys, jossa kertoja kuvaa myös henkilön ajatuksia; kuvaus, joka pysäyttää ajan, koska keskittyy tarkasti hetkeen; kohtaus, monologi, dialogi, tajunnanvirta=sisäinen monologi)
-sävy
perjantai 5. lokakuuta 2018
Elokuvakerronnan keinot
Katso kolmannen kurssin blogista teoria elokuvakerronnan keinoista
https://kolmekurssi.blogspot.com/2017/04/elokuvan-tutkiminen.html
https://kolmekurssi.blogspot.com/2017/04/elokuvan-tutkiminen.html
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Kirjoitustaidon kokeen esseen tarkistuslista
Tarkista kirjoitustaidon kokeen esseesi (aineistoesseesi) viimeistelyvaiheessa vielä seuraavat asiat: -Noudatinko tehtävänantoa? -Otsikoin...
-
KERTOMUKSELLISUUS Kertomus on kuvitteellinen tai tosi tapahtumien sarja, josta syntyy kokonaisuus. Kokonaisuudessa on alku keskikohta j...
-
KERRONNAN KEINOJA - kertoja(t) (teoksen ääni, eri asia kuin kirjailija; minä-kertoja; hän-kertoja; kaikkitietävä kertoja; osittain kaikk...
-
Lukutaidon kokeessa yksi vastausmuoto on luettelon tekeminen. Katso esimerkki luettelomuodosta. https://www.kielikello.fi/-/luetelmat-help...