maanantai 18. marraskuuta 2019

Kirjoitustaidon kokeen esseen tarkistuslista

Tarkista kirjoitustaidon kokeen esseesi (aineistoesseesi) viimeistelyvaiheessa vielä seuraavat asiat:
-Noudatinko tehtävänantoa?
-Otsikoinko omalla otsikolla? Vastaako otsikko näkökulmaani ja tehtävänantoa?
-Onko aloitus toimiva?
-Onko etenemisjärjestys johdonmukainen ja selkeä?
-Onko kappalejako toimiva?
-Ovatko siirtymät luontevia?
-Erottuuko oma rajaukseni, näkökulmani?
-Tukevatko aineistovalintani näkökulmaani ja tavoitettani?
-Onko keskustelu aineistojen kanssa luontevaa?
-Ovatko viittaukset kunnossa?
-Erottuuko oma pohdintani aineistojen käytöstä?
-Havainnollistanko ajatuksiani esimerkeillä?
-Teenkö välillä synteesiä aineistoista, käsittelenkö aineistoja välillä rinnakkain?
-Sulkeeko lopetuskappale tekstini hyvin?
-Onko kieli ja tyyli aiheeseen ja tavoitteeseen sopivaa? Pysyykö tyyli yhtenäisenä?
-Ovatko virkerakenteet kunnossa?
-Onko oikeinkirjoitus kunnossa?
-Onko esseeni riittävän pitkä?

OHJEET
http://kahdeksankurssi.blogspot.com/2019/07/mika-on-kirjoitustaidon-koe.html

torstai 7. marraskuuta 2019

Luetelma vastauksena

Tutustu luetelman ohjeisiin
https://www.kielikello.fi/-/luetelmat-helpottavat-lukemista

Luetelmavastausesimerkki 
Mitä äänteellisiä tehokeinoja on käytetty Ilpo Tiihosen runossa Sikojen rakkaus? Laadi luetelmavastaus. 
Ilpo Tiihosen mitallisessa runossa Sikojen rakkaus on hyödynnetty äänteellisistä tehokeinoista loppusointuja, alkusointuja, sisäsointua ja toistoja. 
Loppusointuparit ensimmäisessä säkeistössä ja toisessa ja neljännessä kertosäkeistössä 
-onni-sonni, parin-arin 
-valaa-palaa 
 
Puolisointuparit kolmannessa säkeistössä 
-suuta-nukkumapuuta 
-kaksin-suojelijaksi 
 
Alkusointuja kaikissa säkeistöissä 
-auringon alla 
-lehmänsä löytää 
-kun kaislikon 
-hauesta hauki 
-kukkoa kosii 
-sika ja sika 
-peittojen – pehmoista 
 
Sisäsointu kolmannessa säkeistössä 
-kuu-suu 
 
Sanatoistoa kaikissa säkeistöissä 
-kun 
-sika 
-niin 
 
Kertosäkeistönä toinen ja kolmas säkeistö korostavat runon sanomaa siitä, että kaikilla on oikeus rakastaa. 
Muut äänteelliset tehokeinot tukevat runon mitallisuutta ja melodisuutta, sitovat asioita yhteen ja iskostavat asiat lukijan mieleen.  

tiistai 5. marraskuuta 2019

perjantai 25. lokakuuta 2019

Sometarinan vaarat

https://areena.yle.fi/audio/1-4141322 Nosto: Millaisia vaaroja piilee tosielämän tarinoissa? Kuuntele ohjelmasta alusta 35 minuuttia. Alla ohjelman keskeisiä asioita referoituna:

Somekertomuksissa on erilainen, yksinkertaisempi rakenne kuin kaunokirjallisissa kertomuksissa. Liikuttavissa sometarinoissa ei ole monimerkityksisyyttä eikä horjuntaa, ristiriitoja. Pääosassa on tietyn henkilön mullistava kokemus, jossa yksityiskohdat rakentavat tarinaa. 

Yksilökokemuksena kerrottu tarina luetaan, se jaetaan. Tarinaan suhtaudutaan kritiikittömästi, koska yksilökokemusta aletaan käsitellä faktana, tietona. Kerrottu ja jaettu tarina alkaakin edustaakin ilmiötä ja siitä tulee normatiivista faktaa.Tällaisiin kertomuksiin on helppo samaistua. Ne aiheuttavat reagointia: tunteet mukana, ihastelua, kauhistelua. Näillä keinolla media myös myy tarinoita. Kuitenkaan elämää ei voi pakottaa kääntymyskertomukseksi, jossa ongelmat ratkeavat ja jossa on aina opetus.


Kertomuksellisuutta hyödynnetään myös markkinoinnissa. Bränditarinat, yritystarinat, tuotetarinat eivät varsinaisesti kerrokaan tuotteen tarinaa vaan tarinan kuluttajan näkökulmasta.
---
Myös avustusjärjestöt ja hyväntekeväisyysjärjestöt hyödyntävät tarinoita. Lue esimerkiksi
Johannan tarina https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/johannan-tarina/

keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Audiovisuaalisen kerronnan tutkiminen

Voit joutua tutkimaan mainosvideon, näytelmän kohtauksen tai elokuvan kohtauksen kerronnan keinoja.
Tällainen teksti etenee otoksina ja kohtauksina. Otos on katkeamaton kuvausjakso. Kohtaus on yhteen ympäristöön sijoitettu tapahtumakokonaisuus (vrt. näytelmän kohtaus).
-Tutki, millaisista otoksista tai kohtauksista audiovisuaalinen teksti rakentuu: minkälaisessa miljöössä, milloin, mikä tarina, keitä henkilöinä? Mitä kertomuksellisuuden piirteitä?
-Tutki kuvakerronnan keinoja: leikkaukset, sommittelu, kuvakulmat, rajaukset, valaistus, värit, äänimaailma.
Katso elokuvakerronnan keinot täältä https://lukutaidot.blogspot.com/2019/01/videon-tutkiminen.html

Draaman tutkimisen osa-alueita

Draamateksti koostuu näytöksistä, kohtauksista, mahdollisesta prologista ja epilogista, dialogista, joka koostuu repliikeistä, ja ns. draaman kaaresta (esittely eli alkuasetelma, nouseva toiminta, huippukohta, laskeva toiminta, käännekohta, loppuratkaisu).
-Lisäksi draaman rakenteita ovat parenteesit, aikasuhteet ja aukot.

Jännite syntyy henkilöiden tavoitteista ja niiden esteistä. Henkilöiden sisäiset ja henkilöiden väliset ristiriidat luovat jännitettä. Tavoitteiden yhteentörmäykset, henkilöiden vastakohtaisuudet luovat jännitettä.

Dialogin tutkiminen Millaista dialogi on? Mikä, millainen puhetapa on tyypillistä kullekin henkilölle? Onko käskyjä, kysymyksiä, toteamuksia? Miten henkilö puhuu muille? Miten hän reagoi muihin? Miten asenne tai sävy paljastuu? Millaisia kielen keinoja dialogi sisältää? Miten dialogi rakentaa jännitettä? Mitä dialogi paljastaa henkilöstä ja suhteista muihin?
Myös monologi on mahdollinen.

Henkilökuvaa voi eritellä parenteesien, dialogien, toiminnan ja nonverbaalisen viestinnän avulla (eleiden, ilmeiden, liikkumisen, ulkoasun, rekvisiitan). Kannattaa huomioida myös, miten aika, sen arvot, normit ja käytänteet näkyvät henkilössä. Onko henkilö päähenkilö, sivuhenkilö, taustahenkilö? Muuttuuko henkilö?

Jos on kyse videoidusta tai elokuvatusta näytelmästä, pitää huomioida myös audiovisuaaliset keinot.

Kirjoitustaidon kokeen esseen tarkistuslista

Tarkista kirjoitustaidon kokeen esseesi (aineistoesseesi) viimeistelyvaiheessa vielä seuraavat asiat: -Noudatinko tehtävänantoa? -Otsikoin...