Somekertomuksissa on erilainen, yksinkertaisempi rakenne kuin kaunokirjallisissa kertomuksissa. Liikuttavissa sometarinoissa ei ole monimerkityksisyyttä eikä horjuntaa, ristiriitoja. Pääosassa on tietyn henkilön mullistava kokemus, jossa yksityiskohdat rakentavat tarinaa.
Yksilökokemuksena kerrottu tarina luetaan, se jaetaan. Tarinaan suhtaudutaan kritiikittömästi, koska yksilökokemusta aletaan käsitellä faktana, tietona. Kerrottu ja jaettu tarina alkaakin edustaakin ilmiötä ja siitä tulee normatiivista faktaa.Tällaisiin kertomuksiin on helppo samaistua. Ne aiheuttavat reagointia: tunteet mukana, ihastelua, kauhistelua. Näillä keinolla media myös myy tarinoita. Kuitenkaan elämää ei voi pakottaa kääntymyskertomukseksi, jossa ongelmat ratkeavat ja jossa on aina opetus.
Kertomuksellisuutta hyödynnetään myös markkinoinnissa. Bränditarinat, yritystarinat, tuotetarinat eivät varsinaisesti kerrokaan tuotteen tarinaa vaan tarinan kuluttajan näkökulmasta.
---Myös avustusjärjestöt ja hyväntekeväisyysjärjestöt hyödyntävät tarinoita. Lue esimerkiksi
Johannan tarina https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/johannan-tarina/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.